Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja yleisö,,
Hienoa, että Lempäälä on päättänyt lähteä mukaan Hinku-foorumiin. Hiilineutraaliutta kohti pyrkivät hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Sama tavoite on kirjattu myös Lempäälän kuntastrategiaan.
Päästöjä voi vähentää kunnassa monella tavalla. Tärkeässä asemassa ovat mm. energiaratkaisut, liikenne, ruoka ja materiaalitehokkuuden parantaminen.
Lempäälän omien kiinteistöjen energiatehokkuus on käsittääkseni aika hyvällä tolalla, ja esimerkiksi Marjamäkeen rakennettava aurinkopaneelikenttä on paitsi ympäristöteko, myös tärkeä imagoteko. Toivottavasti ympäristönäkökohdat ovat tärkeällä sijalla myös kunnan tulevissa hankkeissa ja rakennuksissa. Kunta voi kannustaa myös kunnan asukkaita ja yrityksiä kestäviin valintoihin, kuten se strategiassaan lupaa tehdä. Yksi keino tähän olisi esimerkiksi omakotitalojen energiaremonttien tukeminen rahallisesti ja tiedotusta tehostamalla.
Liikenne on toinen iso asia päästöjen kannalta. Joustava ja kattava joukkoliikenne on avainasemassa, samoin kävely- ja pyöräilyreittien lisääminen ja niiden pitäminen hyvässä kunnossa. Kehittyvä raideliikenne tarjoaa toivottavasti tulevaisuudessa lempääläläisille houkuttelevan tavan liikkua.
Yksi iso ilmastotekijä on ruuantuotanto. Sen merkitys ilmastonmuutokseen on uusimpien tutkimusten mukaan vielä oletettuakin suurempi. ICCP:n raportin jälkeen viimeistään luulisi olevan toteennäytetty, että eläintuotannolla on valtava merkitys ilmaston lämpenemiseen. Tehokkaimpia yksittäisiä ilmastotekoja onkin kasvisruokavalioon siirtyminen.
Nyt, kun Lempäälä on sitoutunut tavoittelemaan mittavia päästövähennyksiä, kunnan pitäisi viimeistään ryhtyä toimenpiteisiin kasvisruuan lisäämiseksi ruokapalveluissa. Itse soisin, että kunnan ruokapalveluissa siirryttäisiin pelkästään kasvisruuan tarjoilemiseen heti, mutta vähintään pitäisi saada päivittäinen vapaavalintainen kasvislounas tarjolle kaikissa kunnan ylläpitämissä ruokaloissa – niin päiväkodeissa, kouluissa, terveyskeskuksessa kuin henkilöstöruokaloissakin. Vapaavalintainen kasvisvaihtoehto edistää myös terveyttä ja on jo arkipäivää monissa muissa kunnissa, miksi siis ei edelläkävijäksi julistautuneessa Lempäälässä? Todetaanhan kuntastrategiassammekin, että ”teemme vastuullisia ja kestäviä hankintoja, jotka ovat ympäristöystävällisesti tuotettuja”.
Ruuan ilmastovaikutuksiin liittyy myös ruokahävikin pienentäminen. Kunta onkin tehnyt hienon ympäristöteon, kun se on alkanut tarjota kunnan ruokaloista ylijäänyttä ruokaa edullisesti kuntalaisille yhteisöllisissä ruokahetkissä. Ruokahetket ovat saaneet hyvää palautetta kuntalaisilta.
Hinku-tavoitteiden saavuttamisessa ja ylipäätään ympäristötyössä tärkeässä asemassa on lapsille ja nuorille annettava ympäristökasvatus. Tästä on Lempäälässäkin jo hyviä kokemuksia esimerkiksi ympäristöpäiväkoti Vilmasta ja Vihreä lippu -ohjelmaan kuuluvasta Sääksjärven koulusta. Näissä yksiköissä kehitettyjä hyviksi havaittuja käytäntöjä olisi hyvä laajentaa muihinkin päiväkoteihin ja kouluihin.
Ympäristökasvatusta on osaltaan myös kasvisruokaan totuttaminen kouluissa. Paitsi kouluruokailussa, myös koulujen kotitalousopetuksessa tulisi huomioida entistä paremmin ympäristökasvatus niin, että lisätään kasvisruokien osuutta ja kierrätyksen ja kiertotalouden opetusta.
Kunta voi vaikuttaa päästöihinsä myös omien hankintojensa materiaalitehokkuudella sekä tarjoamalla kuntalaisille monipuoliset kierrätysmahdollisuudet. Strategiassaan Lempäälä julistautuukin kierrätyksen edelläkävijäksi ja lupaa mahdollistaa monipuolisen kierrätyksen ja jätteenlajittelun kunnassa.
Tällä hetkellä kierrätyskeskus Varikkoa, kierrätyspuotia ja Leveteksiä ylläpitää Lempäälän-Vesilahden työttömät ry. Moni on harmitellut kierrätyskeskusten niukkoja aukioloaikoja – voisiko kunta osallistua kierrätyskeskuksen toimintaan niin, että aukioloaikoja saataisiin kasvatettua? Näin työssäkäyvätkin pääsisivät siellä asioimaan.
Kunnan on siis mahdollista alentaa päästöjä radikaalisti melko helposti ja monella toimialalla. Olin taannoin kuuntelemassa Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijan luentoa erilaisista keinoista, joilla Hinku-kunnissa on saatu hyviä tuloksia. Mieleeni jäi mm. tapaus, jossa koululaisten kanssa oli sovittu yksinkertaisista energiansäästötoimista koulurakennuksissa. Sopimus oli, että koulukuokat saavat omaan käyttöönsä puolet vuoden aikana syntyvistä säästöistä käytettäviksi esimerkiksi luokkaretkiin. Säästöä kertyi vuoden aikana huomattava summa, ja rahaa jäi jakoon sekä kunnalle että oppilaille. Samalla kunta vähensi hiilidioksidipäästöjään merkittävästi.
Päästölaskennan ja laskentatyökalujen lisäksi Hinku-foorumi tarjoaa jäsenkunnille tietoa, ideointiapua ja tukea energiansäästöhankkeiden valmisteluun. Otetaan tämä apu ja asiantuntemus vastaan ja tehdään Lempäälästä hiilineutraali kunta ensimmäisten kuntien joukossa Suomessa.
(Lempäälän kunnanvaltuuston kokous 31.10.2018)