Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja yleisö,
Käsillä olevassa vuoden 2019 talousarviossa on vihreästäkin näkökulmasta paljon hyvää.
Talousarvion strategisen perustan osiossa nostetaan esiin, että Lempäälässä noudatetaan Aalborgin sitoumuksen mukaista kestävän kehityksen johtamisen toimintamallia, mikä tarkoittaa sitä, että kaikilla palvelualueilla taloussuunnitteluun sisältyy kestävän kehityksen edistäminen.
Valiokuntatyölle on valittu ensi vuodelle mielestäni erinomaiset teemat: Tulevaisuusvaliokuntaa paneutuu kasvihuonepäästöjen hillintään ja Yhteisövaliokunnan teemana on lasten harrastustakuu. Lähipalveluvaliokunnan tavoitteena on kehittää kuntalaisten digiosaamista ja vertaisohjaajatoimintaa.
Tärkeä kirjaus on myös se, että hyvinvointipalveluiden kasvavaan kysyntään ja resurssipulaan pyritään vastaamaan teettämällä hyvinvointipalveluiden selvitys, jossa perataan toimintamalleja ja etsitään yhteistyömuotoja esimerkiksi sivistyspuolen kanssa erityisesti ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
Mutta, kuten arvata saattaa, en tässä ihan pelkästään ole hehkuttamassa talousarvion ylivertaisuutta, vaan vähän kritisoitavaakin löytyy. Nostan tässä lyhyesti joitakin yksittäisiä poimintoja ja huolenaiheita, joita itselläni nousi esiin talousarvioesitystä lukiessani.
Kuten varmaan olen monesti ennekin tässä salissa todennut, minua jaksaa närästää tuo mahdollisen maakunta- ja soteuudistuksen käyttö perusteluna sote-puolen säästöille tai ”kustannusten hillitsemiselle”. Kuten Anita Huhtalakin jo totesi, ei ole reilua sanoa avun tarpeessa NYT olevalle lapselle tai perheelle, että ”ei me nyt voida auttaa, kun joskus tulevaisuudessa EHKÄ me saadaan sitten vähemmän rahaa muihin toimintoihin, jos me autetaan sua nyt”.
Tämä sama ongelma koskee lastensuojelun lisäksi luonnollisesti kaikkia niitä terveyspalveluita, vanhuspalveluita ja vammaispalveluita – ja erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyspalveluita – joiden tarve on kova ja entisestään kasvussa.
Pahimmassa tapauksessa se vanhus tai muu kipeästi apua NYT tarvitseva ei ole enää edes elossa sitten JOS maakuntauudistus jossain muodossa tulee ja leikkaa kunnan valtionosuuksia jollakin vielä hämärän peitossa olevalla kaavalla.
Kun nyt tuossa mainitsin vammaispalvelut, kiinnitin talousarviossa huomiota lauseeseen, jossa kerrotaan, että vammaispalveluiden kustannusten kasvua hillitään mm. palveluita kilpailuttamalla. Esitän tässä hartaan toiveen siitä, että näissä kilpailutuksissa laatu on vähintään yhtä tärkeänä kriteerinä kuin hinta. Toivon myös, että kilpailutus ei johda avustajien tiuhaan vaihtumiseen, mikä on asiakkaan kannalta rakasta ja heikentää pahimmillaan elämänlaatua merkittävästi.
Ymmärrän kyllä, että kunnan johto – erityisesti kunnanjohtaja ja talousjohtaja – ovat tässä puun ja kuoren välissä, ja heidän on ajateltava talouden kokonaisuutta ja ehkäistävä kunnan velkaantumista. Mutta kuten Anita Huhtala totesi, eivätkö ne palvelut ihmisten elämänlaatuun merkittävästi vaikuttavat palvelut, joiden saatavuudessa ja laadussa kaikki hyvin yksimielisesti näkevät todellisia epäkohtia, ansaitsisi suhteessa vähän suuremman satsauksen kuin jokin toinen osa-alue, jonka toteutuminen juuri tässä ja nyt ei ole elintärkeää kenellekään.
Ymmärrän myös, että taloussuunnittelussa on jollain tasolla pidettävä takaraivossa se mahdollinen soteleikkurikin. Mutta se ei missään olosuhteissa saa olla perusteena sille, että hädässä olevia lapsia, vanhuksia ja sairaita jää ilman apua tai työntekijät ajetaan työuupumuksen partaalle.
Talousarvioon kirjattu hyvinvoinnin alueen toimintamallien selvitys kuitenkin tuo toivottavasti helpotusta tilanteeseen ja antaa työkaluja järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut paremmin ja tehokkaammin myös asiakkaan kannalta. Tärkeässä asemassa on myös ongelmien ennaltaehkäisy. Sellaisiksi voidaan katsoa myös esimerkiksi lasten harrastustakuun kaltaiset toimet, kunhan huolehditaan siitä, että tarjolla on myös täysin maksuttomia harrastuksia niiden lasten ja perheiden tueksi, joilla ei ole varaa harrastuksista maksaa.
Sote-palveluiden lisäksi nostan tässä lyhyesti esiin myös toisen asian, johon minulla ja meidän koko ryhmällämme on intohimoja – nimittäin ympäristön hyvinvoinnin. Olisin suonut, että koska strategiassa ympäristön hyvinvoinnin suhteen Lempäälä julistautuu edelläkävijäksi, myös talousarviossa olisi asiaan kiinnitetty enemmän huomiota ja kirjattu kunnianhimoisempia tavoitteita.
Kuten jo aluksi mainitsin, kunnassa on otettu käyttöön Aalborgin sitoumuksen mukainen kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli, jonka mukaan kaikilla palvelualueilla taloussuunnitteluun sisältyy kestävän kehityksen edistäminen. Tämä hyvä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Yhdyskunnan palvelualueen osiossa on kirjattuna monia hyviä toimenpiteitä, kuten energia- ja ilmastosuunnitelman energiatehokkuusmittareiden käyttöönotto, joukkoliikenteen kehittäminen ja joukkoliikenteen huomioiminen ja ilmastovaikutusten arviointi kaavoituksen yhteydessä, kasvihuonepäästöjen määrän vähennys ja vähentämiseen tähtäävä neuvontaprojekti jne.
Muiden palvelualueiden kohdalla ympäristön hyvinvointiin liittyviä konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä ei kuitenkaan mainita. Esimerkiksi ruokapalveluista todetaan, että ruokapalveluilla edistetään terveyttä, hyvinvointia ja ruokakasvatusta. Ruuan ympäristövaikutuksista ja niiden huomioonottamisesta ei puhuta mitään. Näyttää silti, että edelleenkään ruokahankintoja ja ruokalistoja suunniteltaessa ympäristövaikutukset eivät siis ole agendalla.
Samoin esimerkiksi opetuspalveluiden ja varhaiskasvatuspalveluiden palvelusuunnitelman perusteista puuttuu maininta ympäristöteoista ja ympäristökasvatuksesta. Uskon, että sivistyspuolella ympäristökasvatusta kyllä harrastetaan sekä varhaiskasvatuksessa että opetuksessa, mutta sen pitäisi olla suunniteltua ja systemaattista, ja sen pitäisi näkyä selkeästi myös talousarviossa ja palvelusuunnitelmissa.
Aalborgin malliin sitoutuneessa kunnassa ympäristö- ja ilmastoasioiden pitäisi siis olla näkyvästi esillä kaikkien toimialojen, eikä vain yksittäisen palvelualueen suunnitelmissa ja toimenpiteissä – olkoonkin, että yhdyskunnan palvelualue on ympäristöasioissa erittäin keskeisessä asemassa.
—
Kiitän talousarvion laatimiseen osallistuneita viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä jälleen kerran isosta puserruksesta. Paljon hyvää tiukassa taloustilanteessa, mutta myös oman ja ryhmämme arvojen kannalta vaikeasti sulatettavaa. Sanoisin, että olis tää voinut paljon huonompikin olla!
Hyvää joulua ja vuodenvaihdetta kaikille.
(Lempäälän kunnanvaltuuston talousarviokokous 28.11.2018)