Arvoisa puheenjohtaja, valtutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat,
Talousarvion ja -suunnitelman strategisen perustan osiossa esitellään kolme poikkihallinnollista teemaohjelmaa. Niistä yksi on Hiilineutraali kunta 2030 eli Hinku. Hinku-verkostoon kuuluvana kuntana Lempäälän tavoitteena vähentää kasvihuonepäästöjä 80% vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lempäälän kunta on aiemmin liittynyt myös kuntien energeiatehokkuussopimukseen, joka asettaa energiansäästötavoitteet kullekin sopimuskaudelle
Lempäälän kunta on tehnyt toimenpidesuunnitelman, jossa on tavoitteena muodostaa jokaiselle palvelualueelle, prosessille ja yhtiölle omia konkreettisia ja seurattavia toimenpiteitä, joilla kukin osa-alue osallistuu HINKU-tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoiteohjelmaan on kirjattu myös toimet kuntien energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Näiden sopimusten lisäksi Lempäälän kunnassa on käytössä myös Aalborgin sitoumuksen mukainen kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli, jonka mukaan kaikilla palvelualueilla taloussuunnitteluun sisältyy kestävän kehityksen edistäminen.
Puhuin tästä samasta asiasta jo vuoden 2019 talousarviosta päätettäessä, mutta puhun taas, koska päästövähennystavoitteet näkyvät edelleen ainoastaan yhdyskunnan palvelualueen osiossa. Siellä on hyviä tavoitteita, kuten kunnan kalusteiden ja laitteiden kierrätysten tehostaminen, aurinkoenergian hyödyntäminen kunnan kiinteistöissä, sähköautojen latauspisteiden kartoitus, kuntalaisille suunnattu energianeuvonta, asutuksen kaavoitus joukkoliikenteen vaikutuspiiriin sekä nykyinfran käytön tehostaminen.
Muiden palvelualueiden ja prosessien kohdalla ympäristön hyvinvointiin liittyviä konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä ei kuitenkaan edelleenkään mainita. Esimerkiksi ruokapalveluiden kohdalla mainitaan tavoitteina ja toimenpiteinä ravitsemussuunnitelman käyttöönotto ja asiakastyytyväisyyskyselyiden toteuttaminen. Hyviä asioita nekin, mutta tavoitteena ruokahankintoja ja ruokalistoja suunniteltaessa pitäisi ottaa huomioon myös ympäristövaikutukset. Näin toteutettaisiin Aalborgin sitoumusta sekä strategian lupausta, jonka mukaan Lempäälä tekee vastuullisia ja kestäviä hankintoja, jotka ovat ympäristöystävällisesti tuotettuja. Tämä tarkoittaisi käytännössä mm. luomu-, lähi- ja kasvisruuan osuuden lisäämistä ja mieluiten vapaavalinnaisen kasvisruokalounaan tarjoamista kaikille ruokapalveluiden asiakkaille niin kouluissa, päiväkodeissa, henkilöstöravintossa, terveyskeskussairaalassa kuin vanhus- ja vammaispalveluissakin.
Samoin esimerkiksi opetuspalveluiden ja varhaiskasvatuspalveluiden palvelusuunnitelman perusteista puuttuu maininta ympäristötavoitteista ja toimenpiteistä. Konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi koulurakennusten energiansäästökampanjat, ruokahävikin vähentäminen kouluruokailuissa sekä ympäristökasvatuksen lisääminen. Varmaan tällaisia asioita tehdäänkin, mutta toiminnan pitäisi olla suunniteltua ja systemaattista, ja sen pitäisi näkyä selkeästi myös talousarviossa ja palvelusuunnitelmissa.
Summa summarum, Aalborgin malliin sitoutuneessa kunnassa ympäristö- ja ilmastoasioiden pitäisi olla näkyvästi esillä kaikkien toimialojen, eikä vain yksittäisen palvelualueen suunnitelmissa ja toimenpiteissä – olkoonkin, että yhdyskunnan palvelualue on ympäristöasioissa erittäin keskeisessä asemassa.