(Aluevaltuutetun kolumni Lempäälän-Vesilahden sanomissa)
Aluevaltuusto päätti syksyn ensimmäisessä kokouksessaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista tilanteessa, jossa alueen saaman rahoituksen määrästä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Pitkän keskustelun jälkeen valtuusto hyväksyi esityksen, jossa suuri osa maksuista oli määritelty korkeimmalle lain sallimalle tasolle.
Esitin kokouksessa toiveen siitä, että maksujen inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia selvitetään ja niistä päätetään uudelleen, kun hyvinvointialueen toiminta on vakiintunut ja meillä on enemmän tietoa ja kokemusta päätöksen pohjaksi. Samaa esitti vasemmistoryhmä ponsiesityksessään, joka ei valitettavasti saanut äänestyksessä tarpeeksi kannatusta.
Korkeista asiakasmaksuista saadut tulot kääntyvät helposti menoiksi: jos esimerkiksi pienituloinen eläkeläinen tai mielenterveys- tai päihdeongelmiin ajautunut lapsiperhe ei maksujen vuoksi hakeudu palveluiden piiriin ajoissa, tämä todennäköisesti kostautuu myöhemmin suurempina erikoissairaanhoidon kustannuksina, nuoren syrjäytymisenä tai jopa lapsen huostaanottona.
Olen huolissani erityisesti tasasuuruisista maksuista, joissa ei oteta huomioon asiakkaan tulotasoa. Näitä maksuja ovat esimerkiksi terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut sekä lyhytaikaisen laitoshoidon ja hammashuollon maksut.
Esimerkiksi kuukauden mittaisen psykiatrisen hoidon sairaalamaksuista kertyy pirkanmaalaiselle asiakkaalle lähes 700 euron lasku. Maksu peritään myös tahdonvastaisesta hoidosta. Vertailun vuoksi: HUS perii psykiatrisessa hoidossa olevalta maksun vain kymmeneltä osastovuorokaudelta, ja sen jälkeen hoito on maksutonta koko loppuvuoden.
Myös kotihoidon asiakkaiden turvapalvelun hinta on kaikille sama tuloista riippumatta. Yli 30 euron kuukausimaksu turvapuhelimesta ja -palvelusta on liikaa.
Kun nykytrendi on se, että ikäihmisiä hoidetaan mahdollisimman pitkään kotona, pitäisi turvapalvelun maksun olla huomattavasti pienempi tai mieluiten maksuton. Pitäisi myös selvittää, onko ylipäätään järkevää pitkittää huonokuntoisten vanhusten kotihoitoa sen paremmin taloudellisesti kuin elämänlaadun kannalta.
Onneksi sentään päätökseen saatiin kirjaus, jonka mukaan myös tasasuuruisia maksuja voidaan Pirkanmaalla alentaa tai jättää perimättä, mikäli maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon. Asiakasmaksulakihan takaa tämän mahdollisuuden ainoastaan sosiaalihuollon ja tulosidonnaisten terveydenhuollon maksujen kohdalla.
Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on vuotuinen 692 euron maksukatto. Asiakasmaksulain mukaan vastuu maksukaton seurannasta on asiakkaalla itsellään. Tämä on kohtuuton vaatimus, kun on kyse esimerkiksi ikäihmisistä, muistisairaista tai ihmisistä, joiden kognitiivinen toimintakyky on jostain muusta syystä heikko.
Toivottavasti asia korjataan lakiin, mutta toivon, että hyvinvointialueella selvitettäisiin jo nyt mahdollisuutta terveydenhoidon maksujen automaattiseen seurantaan. Vähintäänkin maksukaton seurannasta tulee laatia selkeät ohjeet, ja tarvittaessa asiakkaan pitää saada seurantaan apua terveydenhuollon henkilökunnalta. Muutenkin aktiivinen tiedottaminen ja asiakasneuvonta ovat äärimmäisen tärkeä asia varsinkin hyvinvointialueen toiminnan alkumetreillä.
Tiina Wesslin, Lempäälä
Aluevaltuutettu, kunnanvaltuutettu (vihr.)
Vihreän aluevaltuustoryhmän varapj.
(Julkaistu Aamulehdessä 21.8.2022)