Nopea irtautuminen fossiilienergiasta on ensiarvoisen tärkeää, mikäli mielimme pysäyttää ilmaston lämpenemisen. Panostamalla vahvasti kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja sen varastoinnin kehitystyöhön parannamme samalla entisestään energiaomavaraisuuttamme.
Ukrainan sota on osoittanut, miten haavoittuvaksi energiariippuvuus tekee. Tilanteessa ei auta se, että siirrymme ostamaan venäläisen öljyn ja kaasun sijaan fossiilisia polttoaineita Lähi-idän epävakaista ja autoritaarisista maista.
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat pärjänneet energiakriisissä suhteellisesti muita Euroopan maita paremmin siksi, että fossiiliriippuvuus on vähäistä ja vihreä siirtymä on meillä jo pitkällä. Tuulienergian rakentaminen on Suomessa kasvanut jo ennen sotaa vauhdikkaasti, ja sen määrän ennustetaan moninkertaistuvan tällä vuosikymmenellä.
Tuulivoimaa on Suomessa rakennettu markkinaehtoisesti ilman valtion tukea kesästä 2018 asti. Tuulivoima on tällä hetkellä kustannuksiltaan edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa.
Niin aurinko- kuin tuulienergian kohdalla ongelmana ovat tuotannon epätasaisuus ja säätövoiman tarve. Uusiutuvan energian varastoinnin kehitystyö on kuitenkin jo pitkällä.
Esimerkiksi tamperelaisyritys Polar Night Energy on patentoinut Suomessa menetelmän varastoida ylijäämäsähköä lämpönä hiekkaan. Menetelmässä aurinkopaneeleilla tai tuulivoimalla tuotetulla sähköllä lämmitetään hiekkaa, ja hiekkavarastosta lämpöä voidaan siirtää myöhemmin esimerkiksi kaukolämpöverkkoon.
Ennen pitkää tullaan myös ratkaisemaan vetytalouden tekniset haasteet. Lähivuosina Suomessa käynnistyvät yli kahden miljardin euron investoinnit puhtaan vedyn tuotantoon.
Energiateknologian markkinat kasvavat maailmalla nopeasti. Suomen energiajärjestelmä on monin tavoin edistyksellinen, ja nyt suomalaiselle osaamiselle on avautumassa jättimäinen globaali kysyntä. Alasta voidaankin odottaa uutta Suomen vientiteollisuuden tukijalkaa.
Siirtymävaiheessa, ennen kuin uusiutuvan energian loputkin tekniset haasteet saadaan ratkaistua ja uusiutuvan energian koko potentiaali valjastettua käyttöön, voidaan käyttää apuna kestävästi tuotettuja biopolttoaineita sekä olemassa olevia ydinvoimaloita.
Uuden ydinvoiman rakentaminen on kuitenkin huomattavan hidasta ja kallista verrattuna esimerkiksi tuulivoimaan. Ydinjätteen varastointiongelma ja ydinonnettomuusriskit ovat edelleen olemassa, ja onnettomuusriskit lisääntyvät sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ilmastonmuutoksen myötä.
Suomi tarvitsee rohkeaa, puhtaaseen uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiapolitiikkaa. Sen avulla ehkäisemme ilmastonmuutosta, parannamme energiaomavaraisuutta ja luomme kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja.
Tiina Wesslin
Aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
(Julkaistu Aamulehdessä 18.2.2023)