(Aluevaltuutetun kolumni Lempäälän-Vesilahden sanomissa)
Ikäihmisten asumis- ja hoivapalveluiden laadussa ja kattavuudessa on edelleen pahoja puutteita. Kaikille vanhuksille pitäisi pystyä takaamaan mielekäs, yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukainen asumis- ja hoivamuoto. Mitään asumismuotoa ei pidä suosia systemaattisesti.
Jos vanhuksen toimintakyky on niin rajoittunut, että hän ei pysty kotona elämään kivutonta, laadukasta ja turvattua elämää, hänen on saatava palvelukoti- tai laitospaikka viivytyksettä. Jos hän taas pärjää ja haluaa asua kotona kotiavun turvin, kotiavun käyntejä pitää pystyä tarjoamaan tarpeeksi ja käynneille on varattava riittävästi aikaa. Terveydenhuollon ammattilaisten pitää arvioida kotihoitokäyntien riittävyyttä aina tarkoin yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa.
Liian usein saamme lukea ikäihmisten huonosta kohtelusta ja hoivasta asumisyksiköissä. Asumisen ja hoivan kilpailutuksissa laatu ja asiakkaiden tarpeet onkin jatkossa nostettava keskeiseen asemaan pelkän hinnan sijaan.
Sekä yksityisten että julkisten vanhuspalveluiden laadun valvontaa on tehostettava. Valvonnasta vastaavien hyvinvointialueiden tulisi kerätä asiakaspalautetta aktiivisesti sekä tarvittaessa palkata valvontakoordinaattoreita arvioimaan ikäihmisten palvelujen saavutettavuutta ja laatua.
Hyvinvointialueiden rahoitus on riittämätöntä, ja niiden tulee vaatia hallitukselta lisärahoitusta. Yhteiskunnassamme on monia muita hallinnonaloja ja toimintoja, joista voimme säästää huomattavasti kivuttomammin kuin sote-palveluista, esimerkkeinä vaikkapa ympäristölle haitalliset tuet ja luontoa ja ilmastoa pilaavat turhat moottoritiehankkeet. Hyvinvointialueen sisällä säästöjä saadaan esim. kiinteistöjen energiatehokkuuden, logististen ratkaisujen, työn organisoinnin ja hankintaosaamisen kautta – elintärkeistä palveluista ei pidä leikata.
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Gröger on laskenut, että käytämme Suomessa väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna rahaa vanhuspalveluihin huomattavasti muita Pohjoismaita vähemmän. Meilläkin olisi varaa hoitaa vanhuksemme paremmin. Kyse on jälleen kerran arvovalinnasta.
